Kehittämissäätiön säännöt
Aktuaaritoiminnan Kehittämissäätiön säännöt.
Säätiön toimintapolitiikka |
Säätiön toiminta edistää koko vakuutusalan kehitystä, koska säätiön varojen syntymiseen on vaikuttanut merkittävästi alan panostus. |
Säätiön hallitus on tällä asiakirjalla 17.4.2001 määritellyt säätiön toimintapolitiikan ja sille hyväksytyt toimintamuodot. Sitä määriteltäessä on otettu huomioon säätiön sääntöjen asettamat rajoitukset. Asiakirja on syytä aika ajoin tarkistaa muuttuneita oloja vastaavaksi.
Hallitus katsoo, että säätiön toiminnan tulee edistää koko vakuutusalan kehitystä, koska säätiön varojen syntymiseen on vaikuttanut merkittävästi alan panostus.
Säätiö pyrkii rahoittamaan mahdollisimman suuren osan toimintansa kuluista pääomansa tuotoilla. Myös säätiön peruspääomaa käytetään toiminnan rahoittamiseen hallituksen sopivaksi katsomassa määrin. Toimintaa voidaan rahoittaa myös yhteistyössä muiden tahojen kanssa.
Aktuaaritoiminnan Kehittämissäätiön toiminta-alueeseen kuuluvat koko vakuutusalaa laajemmin koskevat asiat. Säätiön ensisijaiset toimialueet ovat aktuaarialaan liittyvä tutkimus ja koulutus.
Seuraavassa esitettävällä pääalueittaisella jaottelulla ei ole tarkoitus sulkea pois muutoin tarkoituksenmukaisiksi katsottuja kohteita. Rajanveto Suomen Aktuaariyhdistyksen suuntaan esitetään kohdassa 4.
Uuden tiedon tuottamiseksi säätiö voi myöntää apurahoja sellaisiin tutkimuksiin, joiden voidaan katsoa edistävän vakuutusalan kehitystä laajemmin kuin vain yhden yhtiön näkökulmasta. Tutkimushankkeet voivat olla vakuutusalan sisällä syntyneitä tai yliopistojen tai tutkimuslaitosten hankkeita.
Apurahat myönnetään hakemuksesta. Niiden myöntämismahdollisuudesta informoidaan sellaisia tahoja, jotka saattavat saada säätiön toimialueeseen kohdistuvia apurahahakemuksia.
Säätiö voi myös julistaa apurahoja haettaviksi. Apurahat voivat kohdistua
Pääsääntöisesti edellytetään, että apurahan saaja on suomalainen. Apuraha voidaan painavista syistä myöntää myös ulkomaalaiselle, joka tulee Suomeen opiskelemaan erityisesti aktuaarialaa tai tekemään siihen liittyvää tutkimustyötä.
Aktuaarikoulutusta kehitetään yleensä vakuutusalan ja viranomaisten yhteistyönä. Säätiö voi osallistua tähän kehittämiseen esimerkiksi teettämällä sen edellyttämiä selvityksiä.
Yliopistoille tai muille instituutioille voidaan antaa lisärahoitusta. Tällaisen rahoituksen tulee kuitenkin olla tilapäistä ja liittyä esimerkiksi kurssien käynnistysvaiheeseen tai vastaavaan poikkeukselliseen tilanteeseen.
Säätiö voi rahoittaa oppimateriaalin, lähinnä SHV-tutkintomateriaalin, tuottamista. Tämä voi tapahtua kirjoituspalkkioiden tai painotyön rahoittamisen muodossa.
Olemassaolevan tiedon levittämiseksi säätiö voi järjestää erityyppisiä koulutustilaisuuksia.
Luentoja voidaan järjestää aihepiireistä, jotka voivat olla joko puhtaasti aktuaarillisia tai sitten monitieteellisiä siten, että osallistujiksi saadaan muitakin kuin aktuaareja. Tällaisista luennoista tiedotetaan laajasti ja osallistumisoikeus on kaikilla vakuutusalalla työskentelevillä.
Muotona voi yksittäisen luennon sijasta olla luentosarja tai ns. iltapäiväseminaari. Luentoja ja luentosarjoja järjestetään tarpeen mukaan säätiön resurssien puitteissa. Vuosittain pyritään järjestämään yksi laaja iltapäiväseminaari.
Luentoja voidaan myös järjestää yhteistyössä vakuutusalan järjestöjen tai Matemaattisen yhdistyksen, Suomen Operaatiotutkimusseuran, Suomen sijoitusanalyytikot r.y.:n, Tilastoseuran tai vastaavan yhteisön kanssa. Luennot on näissäkin tapauksissa yleensä tarkoitettu laajalle kuulijakunnalle, ja niiden erityisenä tavoitteena on osallistujien osaamisen monipuolistaminen ja erilaisissa tehtävissä toimivien henkilöiden yhteistyöedellytysten parantaminen.
Luentoja voidaan järjestää myös suppeammista erityisaiheista; aiheena voi olla esimerkiksi jonkin erityiskysymyksen kansainvälinen kehitys. Tällöin aihe ei yleensä ole vakuutusmatemaattinen vaan aktuaarialaa jollakin tavalla sivuava, ja kuulijoiksi kutsutaan rajattu määrä eri yhtiöiden, vakuutusalan yhteisöjen ja viranomaisten valitsemia edustajia.
Näiden seminaarien aihepiirit ovat rajattuja ja ne on tarkoitettu vain ko. alueen asiantuntijoille. Osanottajamäärä on yleensä pienehkö ja rajattu, ja osallistujiksi kutsutaan myös alan ulkopuolella työskenteleviä tutkijoita tai muita asiantuntijoita.
Tavoitteena on, että näissä seminaareissa pystyttäisiin tarkastelemaan käsiteltävän erityisalueen ajankohtaisia ongelmia ja saamaan aikaan tutkijoiden ja vakuutusalalla työskentelevien välistä molemminpuolista kokemusten vaihtoa. Vakuutusalalta näihin seminaareihin osallistuvat ovat taustaltaan yleensä aktuaareja.
Säätiön varoja ei käytetä seuraavanlaisiin kohteisiin, jotka kuuluvat Suomen Aktuaariyhdistyksen toiminta-alueeseen: