Työryhmät
Työryhmät avustavat yhdistyksen hallitusta sekä kansainvälisessä toiminnassa mukana olevia jäseniä aihealueisiinsa liittyvissä kysymyksissä. Työryhmät kokoontuvat 2-5 kertaa vuodessa.
In memoriam - Altti Aurela |
|
Suomen Aktuaariyhdistyksen jäsen, filosofian maisteri, SHV-matemaatikko Altti Aurela kuoli 85-vuotiaana 12.12.2019 Helsingissä pitkäaikaiseen sairauteen. Hän syntyi Kullaalla 26.5.1934 kansakouluopettajaperheeseen, kirjoitti ylioppilaaksi Porin Suomalaisessa Yhteiskoulussa 1953, ja valmistui filosofian maisteriksi Turun yliopistosta 1958 matematiikka pääaineenaan. SHV-tutkinnon hän suoritti vuonna 1971.
Altti Aurela
Työuransa vakuutusalalla Aurela aloitti Turussa 1958 vakuutusyhtiö Sammon matemaatikkona. Vuonna 1961 oli jo edessä suuremmat tehtävät, nimitys Kansaneläkelaitoksen (Kela) päämatemaatikoksi ja vakuutusteknillisen osaston päälliköksi. Se merkitsi myös perheen muuttoa Helsinkiin.
Kela oli 1960-luvun alussa yhtenä ensimmäisistä Suomessa siirtymässä automaattisen tietojenkäsittelyn laajamittaiseen hyödyntämiseen. Vakuutusteknillisen osaston päällikkö oli tässä pioneerityössä aivan keskeisessä asemassa ja hänen matemaattinen osaamisensa kysyttyä. Varsinaista tietojenkäsittelyn yliopistotasoista opetustahan ei tuohon aikaan Suomessa ollut lainkaan.
Lakisääteinen sairausvakuutus tuli Kelan hoidettavaksi vuoden 1964 alusta. Se edellytti kaikille kansalaisille annettavaa henkilön yksilöivää tunnusta. Mukana oloaan tämän tunnuksen, sairausvakuutusnumeron, kehittämisessä Altti vielä vanhoilla päivillään muisteli lämmöllä ja ylpeydellä.
Altti ei nuorenakaan nähnyt rooliaan pelkästään teknikkona vaan hän oli kiinnostunut asioista laajemminkin. Tästä ensimmäisenä esimerkkinä oli hänen osuutensa Reino Paasilinnan vuonna 1966 esitetyssä vakuutusalaa ravistelleessa ja suurta huomiota herättäneessä poleemisessa tv-dokumentissa ”Vakuutusasia on sydämen asia”. Ohjelmaa seurasi keskustelu, jonka tarkoituksena oli tasapainottaa kärkevää ohjelmaa. Toisin kävi. Keskustelussa mukana olleet kaksi vanhempaa vakuutusalan edustajaa olivat täysin altavastaajia suhteessa Paasilinnaan ja keskustelussa asiantuntijana mukana olleeseen Aurelaan. Osia keskustelusta löytyy täältä https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/07/17/vakuutusasia-sydamen-asia?page=4.
Kelan tasaeläkelinjaan tyytymätön Altti siirtyi vuonna 1972 Tapaturmavakuutuslaitosten Liiton ja Jälleenvakuutus-Varman toimitusjohtajaksi. Vuonna 1973 hänet nimitettiin STM:n vakuutusosaston osastopäälliköksi ja ylijohtajaksi. Hän toimi samalla myös sekä Eläketurvakeskuksen että Merimieseläkekassan hallituksen puheenjohtajana.
Vakuutusosaston päällikkyys oli keskeinen Suomen vakuutustoiminnan kehittämisen kannalta. Kuuluihan osastolle sekä sosiaali- että yksityisvakuutusta koskevan lainsäädännön valmistelu ja lisäksi vakuutuslaitosten valvonta. Altin osastopäällikköaikana erityisesti eläkepolitiikka oli merkittävän kehittämisen kohteena. Se oli myös poliittisen kiistojen kohde.
Ns. historiallisen kompromissin tuloksena sovittiin kansan- ja työeläkkeen työnjaosta. Siihen liittyi neliosainen ohjelma kansaneläkkeiden parantamiseksi ja yksinkertaistamiseksi. Tässä Altin rooli oli keskeinen, samoin kuin ns. sove-uudistuksessa, jossa sairaus- ja työttömyysetuudet pantiin verolle ja niitä samanaikaisesti korotettiin.
Sove-uudistuksen hallituksen lakiesitysten valmisteluaikataulussa keväällä 1981 vakuutusosasto ja sen päällikkö joutuivat keskelle tulista hallituksen kaatamisyritystä. Pääministerin ja sosiaaliministerin välisessä riidassa Altti selvisi hienosti tiukan asiallisella virkamiehen otteella, eikä hän antanut virheellisten väitteiden vaikuttaa asian käsittelyyn osastolla tai valtioneuvostossa.
Kymmenvuotisen osastopäällikköajan jälkeen Altti siirtyi Merimieseläkekassan (MEK) toimitusjohtajaksi vuoden 1983 lopulla. MEK:ssä Altti uudisti ja nykyaikaisti toimintatapoja. Merkittävä uudistus oli kassan liittäminen muun yksityisen sektorin työeläkejärjestelmän eläkekustannusten ns. tasausjärjestelmään, jolla turvattiin kassan taloudellista asemaa myös tilanteessa, jossa kassassa vakuutettu henkilömäärä laskisi voimakkaasti.
Altti oli ilmeisesti ajatellut MEK:n toimitusjohtajuuden ns. eläkeviraksi. Toisin kuitenkin kävi. Vuonna 1986 Alttia pyydettiin toimitusjohtajaksi Kansa-yhtymään (Eka-konserniin) kuuluneeseen Eläke-Kansaan. Harkinnan jälkeen Altti suostui.
Eläkeyhtiönä Kansa oli suhteellisen pieni, mutta sen toiminta oli selväpiirteistä ja asiakaskunta vakiintunutta. 1990-luvun suuri lama kuitenkin muutti kaiken. Eka-konserni ajautui vaikeuksiin. Likviditeettikriisisään Eka-konserni lainoitti osiaan aiemmin moitteetta toimineen ns. yhteiskassajärjestelmän kautta Eläke-Kansan varoilla. Eläke-Kansalle ei paljon muuta mahdollisuutta jäänyt kuin hyväksyä tehdyt toimet jälkikäteen. Ekan ajauduttua konkurssiin myös Eläke-Kansa joutui selvitystilaan.
Altti jäi eläkkeelle 1994. Eläke-Kansan konkurssipesä esitti kuitenkin Eläke-Kansan johdolle kymmenien miljoonien markkojen vahingonkorvausvaatimukset. Oikeudenkäynnit kestivät vuosia. Aika oli Altille erittäin raskasta. Vaatimukset olivat suuret ja olihan tilanne muutenkin erikoinen: uhrista oltiin tekemässä syyllistä. Vihdoin vuonna 1999 oikeus totesi syytteet aiheettomiksi. Tapahtumista vuonna 2000 tehdyn tv-ohjelman litterointi löytyy täältä https://yle.fi/aihe/artikkeli/2000/01/17/kansa-taisteli-juristit-laskuttavat-kuka-olikaan-vastuussa-siita-etta.
Henkilönä Altti oli ystävällinen, hyvää tahtova ja hyvään uskova. Hän oli laajasti kiinnostunut elämän eri ilmiöistä. Keskustelut hänen kanssaan olivat inspiroivia. Hänellä oli pohdiskeleva ja usein polveilevakin keskustelutapa, mutta johdonmukaisuus ei silti kadonnut. Kirjoittaa Altti osasi. Hän kirjoitti koko elämänsä, tuhansia muistioita, kirjeitä ja muistiinpanoja. Ne ovat useimmiten polveilevaan puheeseen nähden hämmästyttävänkin täsmällisiä ja iskeviä.
Perhe ja sukulaiset olivat Altille tärkeitä. Nuorempana ahkeralta työnteolta jäi aikaa myös matkusteluun perheen kanssa. Eläkepäivien kohokohtia olivat tapaamiset sukulaisten ja ystävien kanssa Espoonkartanon entisiltä mailta hankitussa Skogstorpin rintamamiestalossa. Sitä ympäröi neljän hehtaarin pelto- ja metsäpalsta, jota maalaispoika nautinnolla hoiti.
Alttia jäävät kaipaamaan lasten, lastenlasten ja sukulaisten ohella laaja ystävien joukko.
- Jorma Aurela, Kari Puro, Jukka Rantala 15.1.2020
Muistokirjoitukset voit lähettää yhdistyksen sihteerille.